Conventionally Yours

Annabeth Albert
kuvitus Lauren Dombrowski

389 sivua
Sourcebooks Casablanca
2020

Tänä päivänä tarvitsin homohömppää, ja Pohjoisen E-kirjastosta lainaamani Conventionally Yours (Annabeth Albert) tarjosi sitä. Se tarjosi sitä siinä määrin, että lukea rykäisin kirjan kertaistumalta. (Tai makuulta. Olin nimittäin peiton alla kun tätä luin. Pyörin siinä kuin rotisserie chicken, naurahtelin ja höhöttelin.)

On Alden, joka on täydellisestä perheestä, jota tämän vanhemmat rakastavat ja joka on fiksu ja elegantti. Tai niin Conrad ajattelee.

On Conrad, joka on hurmaava, kaikkien rakastama, itsevarma ja viehättävä, eikä välitä mistään eikä sitoudu mihinkään. Tai niin Alden ajattelee.

On Odyssey-peli, joka saa heidät – ja muutamat muutkin – kohtaamaan.

On Odyssey-con toisella puolella maata, ja on liput, ja on roadtrip. On muutamia yllätyksiä.

Väki vähenee, pidot paranee.

Ja erään kerran on vain yksi sänky.

En ole itse only one bed -troopin ystävä, mutta tämän kirjan kepeään tunnelmaan se istui. (Olen itse enemmän ”joudumme tilanteeseen, jossa sänkyjä ei ole ollenkaan” -troopin ystävä.)

Kirjassa oli sangen raskaita aiheita: nepsyhaasteita, homofobiaa, vanhempien kuolemaa, sisarusten sairastamisia, mutta käsittelytapa ei jäänyt vellomaan näissä. Nepsyn suorasukainen oikeudenmukaisuus oli voimavara, ja homofobiastakin on mahdollista päästä yli. Tavallaan. ”Baby steps”. Rakastin sitä, miten homofobiaa kohdannut ei antanut aiempaa homofobista käytöstä anteeksi välittömästi! Minua ei turhauta oikeastaan mikään enempää kuin välittömät anteeksiannot. On hyvin antikliimaksi, jos ”pilasit elämäni” -tason homofobia annetaan vain… anteeksi. Välittömästi. Sellaista ei tässä kirjassa tapahtunut,

Kirja oli kiivastempoinen ja paikoin äkkinäinenkin. Olisin voinut velloa yearningissa pidempäänkin – sitten, kun alkoi olla parin, kolmen sivun suudelmakuvauksia, kiinnostukseni vähentyi huomattavasti. En ole itse pussailijaihminen, ja kun on sivutolkulla kuvauksia kielistä ja huulista, minua alkaa hieman ällöttää. Tämä on omia nepsyhaasteitani tämä.

Kirjan seksikohtausten suhteenkin minulla oli omat kritiikkini, mutta tärkeimpänä: eräästä hahmosta puhuttiin moneen kertaan, että hänellä olisi ”tanko perseessään” (”pole in the ass” taisi kirjassa lukea – jo palautin, en muista enää sanatarkkaa ilmaisua), mitään viittausta näihin juttuihin ei sitten lopulta heitetty. Sanaleikki-ihmiselle se olisi kruunannut koko kirjan. Mutta tämän tilaisuuden Albert jäi käsittelemättä, mikä on kyllä todella, todella suuri rike.

Kirjan enemies to lovers -troopin käsittely oli myös ilahduttavaa. Olen kehittänyt jonkinlaisen allergian sille, että enemies to loversissa vihanpidon syy on perinpohjainen ero arvoissa. Tässä vihanpidon syy oli erilaiset käytännössä erilaiset kommunikaatiotavat ja ihastuttavasti se, että oli tehty toisesta oletuksia.

Laitoin Paha mieli, paras mieli 2 -haasteen kohtaan neuroepätyypillisyyden haasteet. Kyseisessä haasteessa onkin minulla ensimmäinen bingo vain transfobian päässä.